Kohti tulevaa vuotta!

Näinä hetkinä moni saattaa olla valmistautumassa uudenvuoden juhliin.



Toiset ovat jo valmiina.



Toisilla ei ole mitään päälle pantavaa.



Toisilla vaihtoehtoja on liikaakin,



siksi he eivät ole vielä pukeutuneet.



Vuoden vaihtuessa on tapana tehdä uudenvuoden lupauksia. Ehkäpä tällä kertaa voisi unelmoida; mitä toivoisi tulevalta vuodelta?





Onko tämä sinun unelmasi?



Tai tämä?



Ehkä uusi ura?



Kenties uusi harrastus?



Tai uusi ystävä...



Kenties jotain enemmän...

Onnea ja menestystä jokaisen unelmille vuonna 2012!

Ainon piparkakkutalo

 14-vuotias kummityttöni Aino on innokas leipuri. Tänä jouluna hän taituroi upean muumitalon!

Rauhallista Joulua!

 Jouluaatto ehti jo pitkälle, mutta vielä ehdin toivottaa kaikille

Oikein rentouttavaa ja rauhallista Joulua!

Vaalea glögikakku

Työpaikallamme on muodostunut perinteeksi viettää yhteinen joululounas nyyttikestien tapaan. Tänä vuonna tein tällaisen hyydykekakun. Pirkan gluteenittomat suklaacookiesit ovat mukavan pehmeitä poiketen monista gluteenittomista kaupan kekseistä, joilla tällaisen kakun pohjasta tuppasi tulemaan kovan puoleista. Mikäli ei ole ruokarajoitteita, tähän voi käyttää melkeinpä mitä tahansa keksejä; piparkakut tietysti voimistavat jouluista tunnelmaa. Kakun ohje on joulukuun Vegeterian living-lehdestä Gordon Ramsayn reseptistä mukaeltu; alkuperäinen makuyhdistelmä on vaniljaa ja amarettoa, jonka kokeilin aiemmin, hyvää oli sekin! Alkuperäisessä ohjeessa sokeriliemi jää käyttämättä, mutta keittämällä siitä siirapin saa lisämakua kakkuun.

Osallistun tällä kakulla joulukuun glögiaiheiseen ruokahaasteeseen Chocochili-blogissa.

200 g suklaacookies-keksejä (gluteeniton)
n. 50 g voita
loraus glögitiivistettä

50 g sokeria
1 dl vettä
2 päärynää
2 rkl Meira glögimaustetta

1 prk sitruunarahkaa
1 prk mascarponea
5 dl kermaa
3 liivatetta
kokoon keitetty siirappi
ripaus kanelia, neilikkaa, pomeranssin kuorta
kourallinen amarettikeksimurua tms.
loraus punssia tai vaaleaa glögiä

Murskaa keksit monitoimikoneessa, lisää sula voi, sekoita ja lisää loraus vahvaa glögimehua. Taputtele irtopohjavuoan (25-27 cm) pohjalle, jonka olet päällystänyt leivinpaperilla. Jätä odottamaan.

Kuori päärynät ja pilko neljään osaan, poista siemenet. Laita sokeri ja vesi kattilaan, kuumenna, kunnes sokeri sulaa. Lisää mausteet (mieluiten maustepussissa) ja päärynät ja keitä n. 15 minuuttia hiljaisella lämmöllä, jos päärynät ovat hyvin kiinteitä, pidempäänkin. Nosta päärynät pois liemestä, puhdista mausteista, ellet käyttänyt pussia, leikkaa pieniksi paloiksi. Siivilöi liemi ja keitä kokoon siirapiksi. Jäähdytä.

Liota liivatteet kylmässä vedessä. Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää rahka ja mascarpone ja sekoita. Mausta makusiirapilla, ripauksella joulumausteita ja punssilla. Lisää murustetut keksit ja päärynät, voit jakaa seoksen myös kahtia ja laittaa toiseen päärynät ja toiseen murustetut keksit kahdeksi hiukan erimakuiseksi kerrokseksi kakkuun. Laita tällöin liivatteet ennen seoksen jakamista. Liota liivatteet tilkkaan kuumaa vettä tai punssia ja sekoita vaahtoon. Levitä keksipohjan päälle ja anna hyytyä kylmässä vähintään muutama tunti tai seuraavaan päivään. Koristele.

Suklaa on höylätty suklaakiekosta, jonka sain ystävältäni Sveitsin tuliaisina, kiitos Claudialle! Lumihiutaleet ovat sokerimassaa ja pinnalle on ripoteltu hopeaglitteriä.

Possua ja portviinikastiketta

Vuoden viimeisen viini-illan innoittamana tein portviinikastiketta; maistelimme siis portviinejä, mukana oli yksi madeira. Kyllä niistäkin löytyi eroja, eikä välttämättä huippuhintainen ollut ihan hintansa väärti. Portviinien kanssa sopii nautiskella vaikkapa hyviä juustoja; etenkin voimakkaat sini- ja valkohomejuustot tuntuivat sopivan portviinin kaveriksi erinomaisesti. Makealle madeiralle luontevampi kummpani olisi vaikkapa hedelmäinen, miksei suklainenkin, kahvikakku.

1 porsaan sisäfile

3 oksaa rosmariinia
Auran balsamicosinappia
suolaa

1.5 dl portviiniä

1 sipuli
½ l hyvää vaaleaa lihalientä (vasikka)
1 rosmariinin oksa
hiukan valkosipulia
mustapippuria myllystä
arrow-juurijauhetta 1-2 tl
2-3 rkl voita

Poista kalvot possusta, sivele sinapilla, suolaa reilusti, ripottele päälle hienonnettu rosmariini. Jätä marinoitumaan seuraavaan päivään jääkaappin tai useammaksi tunniksi huoneen lämpöön tai vakuumiastiaan vähintään puoleksi tunniksi.

Pyyhi lihasta marinadi, ota väri kuumalla kuivalla pannulla, työnnä lämpömittari lihaan ja laita 100 asteiseen (tai alle) uuniin ja kypsennä, kunnes mittari näyttää 68 (alempi lämpö riittää) astetta. Anna hetki vetäytyä ja leikkaa siivuiksi.

Kuullota hienonnettu sipuli voissa, lisää portviini, lihaliemi, rosmariinin oksa, hitunen valkosipulia ja keitä kokoon, kunnes jäljellä on noin kolmannes. Siivilöi, keitä tarv. vielä kasaan, sekoita arrow-juurijauhe tilkkaan portviiniä, suurusta kastike, kiehauta. Vatkaa joukkoon pehmeä voi, älä enää keitä. Maista, lisää tarv. suolaa.

 

Tarjoile vaikkapa maalaislohkoperunoiden, keitettyjen papujen ja sienibulghurin kanssa. Viimeksi mainittu tuli ostettua Lähiseudun aarteista :).  Kastike oli hyvää, mutta sipuli kannattaisi siivilöidä aiemmin pois ja jatkaa kokoon keittämistä ilman sitä. Possu pitää laittaa kypsäksi; useissa ohjeissa lihan sisälämmöksi annetaan jopa 75 astetta ja yli, mutta 68 asteessakin lihasta tuli mielestäni liian kypsää. Hiukan alhaisempi lämpö olisi riittänyt.

Jouluiset suolaiset piparit

Tai suolaiset jouluiset piparit, ihan miten vaan. Täällä on viime aikoina ollut hiljaista, vaikka monta postauksen arvoista pöperöä on tullutkin tehdyksi; aika vaan ei riitä ihan kaikkeen, varsinkin näin joulun alla. Rinnakkaisblogin päivityksetkin laahaavat pahasti jäljessä. Olisi possua portviinissä, jouluista makkarapastaa, vaaleaa glögikakkua ja jokunen piparikin...

Välipalaksi nyt helposti loihdittavia suolaisia pipareita vaikkapa uuden vuoden juustopöytään hyvän portviinin kanssa nautittaviksi.



Valmis ruistaikina (Myllyn paras) kaulitaan ohueksi ja käytetään teemaan sopivia piparimuotteja. Voidellaan kananmunalla, pinnalle ripaus sormisuolaa ja vaikkapa tummia ja vaaleita unikonsiemeniä. Paistetaan uunissa 200 asteessa n. 6-7 minuuttia.

Piparkakkutalo Villa Rosa

 

 Nukkekodit ovat ihastuttavia, mutta oikeiden nukkekotien tekeminen onkin jo toinen juttu. Piparinen nukketalo antaa arkkitehdille mahdollisuuden olla suurpiirteisempi, jos osat eivät ihan millilleen natsaa. Oli minulla lapsena nukkekoti, ihan perussellainen. Tyttäreni leikkeihin se ei koskaan päätynyt, vaikka tallessa onkin, mutta tämän projektin seuraaminen on toivoakseni hiukan sitä puutetta hyvittänyt.



Villa Rosa, Joulukatu 24, Naapurikaupunki.







Kynttilät on jo sytytetty. Olohuoneen pöydällä on vanha putkiradio ja tuolilla lojuu punainen shaali. Musta kissa on posliinia. Juhlapöytä on katettu valmiiksi. Tuolit on verhoiltu printtikankaalla. Vaaseissa on tuoreita kukkia. Ovatkohan vaasit, puhelinpöytä ja pylväät oikeasti marmoria vai vain taidokkaasti maalattu, kuten ennen on ollut tapana. Koiran pediltä näkee helposti talon tapahtumat.



Kauniin keittiön kivitasolla leivotaan vielä pipareita. Talouskone on tietysti valkoinen ja leivänpaahdin punainen. Sivupöydällä on lihatukki ja veitsi odottamassa kinkun leikkaamista.



Vanhassa talossa on iso posliininen pesuallas. Ruutuliina sopii keittiön värimaailmaan. Tänä vuonna porkkanat ovat jättisuuria. Ostoskassissa on patonkia ja purjo.



Yläkerta on lasten valtakunta.



Tytön sänky on oikea prinsessavuode. Kaikki on vaaleanpunaista; peitto, matto, pöytä ja säilytyslaatikot. Pöydällä on hiusharja ja peili, matolla joitain leluja ja kauniit tohvelit. Pupu ja pikkunalle lojuvat sängyllä, mutta jättinalle ei sinne mahtunut.



Pojan tohvelit ovat tietysti siniset. Pulpetin päällä ja lattialla on kirjoja. Muita harrastuksia taitavat olla jääkiekko ja koripallo. Autot kiinnostavat tottakai.



Pikkuruisen joulukuusen ympärillä on paljon lahjoja. Mutta missä ovat kaikki asukkaat? Ehkä vielä viime hetken ostoksilla? Vai sittenkin joulukirkossa?



Seinät on kuorrutettu pikeerillä. Kaikki koristeet ovat syötäviä; marsipaania, sokerimassaa, nonparelleja ja syötävää kimalletta. Katolla on tomusokeria ja hiukan kimalletta ja joitakin hopeatähtiä; ne eivät oikein kuvissa näy, mutta luonnossa kimaltavat kauniisti. Talo on vajaa 40 cm leveä ja hiukan korkeampi. Pienimmät koristeet ovat parin millin luokkaa.

Halusin lahjoittaa talon KYS:n lasten veri- ja syöpätautien osastolle lasten iloksi. Sattumoisin samaisena päivänä Kristiina Brask lauloi osastolla joululauluja kanttori Ossi Jauhiaisen säestämänä ja pääsin niistä nauttimaan;  koskettavat ja kauniit laulut herkistivät joulumielelle.

Hyvää Itsenäisyyspäivää ja mukavaa joulun odotusta!

Ensimmäiset piparkakut

Piparisavotta on alkanut, tosin aikaa Jouluun on kovin vähän, mitenkähän tuossa käy? Kokeilin tehdä gluteenittomia pipareita, ohje on suoraan Gluteenitonta leivontaa blogista. Kaneli oli loppu, joten jouduin käyttämään valmista piparkakkumaustetta; tykkään enemmän sekoittaa mausteet itse.

2 rkl piparkakkumaustetta
1/4 tl suolaa
1 dl sokeria
1 dl siirappia
100 g voita
1 kananmuna
51/2 dl Semper fin mix jauhoja
1 tl soodaa

Kiehauta mausteet, siirappi ja sokeri, lisää voi ja anna sen sulaa. Anna hetki jäähtyä, lisää muna, sitten jauhot ja sooda. Anna olla yön yli jääkaapissa. Pehmitä taikinaa hetki käsissä ja kauli jauhotetulla (samat jauhot) pöydällä ohueksi ja ota haluamillasi muoteilla pipareita. Paista 200 asteessa 6-7 minuuttia.



Tällä kertaa tällaiset koristeet. Yritys on käyttää tähteeksi jäävät pikeerit toisiin projekteihin, etteivät menisi hukkaan, siksi tällaiset värit. Yllättävän hyviä ovat näistäkin jauhoista, hiukka herkempiä rikkoutumaan, mutta taikinasta saa kaulittua tosi ohuita pipareita.



Mukavaa Joulun odotusta Liisalle!